Rikosoikeudellinen vastuu & vastuu vahingosta

Rikosoikeudellinen vastuu eli rangaistusvastuu on journalismissa aina rikoksen tekijällä tai tekijöillä

Rikosoikeudellisessa vastuussa ovat yleensä seuraavat henkilöt:

  • jutun tehnyt toimittaja tai toimittajat, jos juttu on tehty usean hengen ryhmällä
  • julkaisupäätöksen tehnyt henkilö (esim. uutispäällikkö tai tuottaja)
  • sananvapauslaissa määritelty vastaava toimittaja
  • mahdollinen haastateltava, jos rikos perustuu haastateltavan lausumaan.

Viharikoksissa rangaistuksen voi saada myös tiedotusväline (yhteisösakko).

Silloinkin kun rikokseen syyllistyy haastateltava, vastuussa ovat yleensä myös yllä mainitut toimittajat, koska he tekevät päätöksen lausuman julkaisemisesta.

Rikokset jaetaan asianomistajarikoksiin ja virallisen syytteen alaisiin rikoksiin. Asianomistajarikoksissa syyte nostetaan vain, jos rikoksen uhri itse niin haluaa.  Virallisen syytteen nostaa puolestaan syyttäjä, kun rikos on tapahtunut ja havaittu.

Asianomistajarikoksiin kuuluvat mm. kunnianloukkaus, törkeä kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen sekä salakatselu ja salakuuntelu. Virallisen syytteen alaisia rikoksia ovat mm. kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja julkinen kehottaminen rikokseen.

Poikkeustapauksessa valtakunnansyyttäjä voi nostaa syytteen asianomistajarikoksistakin uhrin halusta riippumatta, jos erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii.

Rangaistuksen lisäksi rikoksen tekijä ja jutun julkaisija voivat joutua korvaamaan rikoksesta aiheutuneen kärsimyksen ja taloudelliset vahingot.

Journalismiin voi liittyä myös sellaisia vahinkovastuita, joihin ei liity rikosta. Tällöin puhutaan mm. liiketoiminnalle aiheutetusta vahingosta. Tavallisesti ongelmat syntyvät, kun jutussa on vääriä tietoja tai kuvia, joista aiheutuu vahinkoa yrityksen liiketoiminnalle.

Katsele: rikosoikeudellinen vastuu

Katsele: vastuu vahingosta